Tulipa täytettyä kansalaisvelvollisuus ja lähdettiin katsomaan naisten EM-kisoja kun kerran seura ja Palloliitto (?) tarjosivat hyvän tilaisuuden. Seuralla oli ilmaislippuja, joita se jakoi joukkueille ja olimme pojan kanssa katsomassa Suomi-Ukraina peliä.

Lehdissäkin on hehkutettu naisten pelejä ja vertailtu tunnelmaa ja meininkiä sekä katsomoissa että kentällä. Täytyy sanoa, että varsin hyvää ja taitavaa peliä ja hyvä meininki katsomossa. Itsekin eli täysillä mukana pelin tapahtumissa. Kyllä 15,000 katsojaa stadikalla ja ammatikseen futista pelaavat pelaajat aina voittavat tunnelmassa vanhempien, tyttöystävien ja satunnaisten futisaktivistien edessä rapasarjatasolla pelattavat miesten pelit. Sitä paitsi, huomasin itsekin jossain vaiheessa, että ei sitä edes miettinyt että kyseessä olisi ollut Naisfutis – vastakkain olivat Suomi ja Ukraina ja sukupuoli oli siinä täysin irrelevantti asia. Hyvä peli! toivottavasti naiset pääsee vielä eteenpäin puolivälieristäkin.

Varsinkin vanhempi poika on notkunut tänä kesänä suhteellisen paljon kaverien kanssa Siltiksen nurtseilla joko palloa potkien tai sitten frisbeegolfia pelaillen. Siltiksessä ja Tapulissä näkyy aina muitakin kundeja pelailemassa kavereiden kesken kun fillarilla viilettää kenttien ohi. Ikähaarukka näyttää olevan kymmenvuotiaista aina ikämiehiin.

Hyvä niin, valmentajathan aina korostavat omatoimisen harjoittelun tärkeyttä ja vaikka treeni ei aina tehokkaalta näytäkään niin tärkeintä onkin, että hieman pallon kanssa leikitään. Välillä istuskellaan ja naureskellaan - eikä kukaan taatusti kaipaa vanhempien tai valmentajien ohjeita tehokkaista treenidrilleistä!

Käpylässä on nyt viikonloppuna turnaus, joka pelataan pikkukentillä 7 vs 7, ja johon voi osallistua vaikka kaveriporulla. Pojan kaveri toisesta jengistä oli osallistunut muutaman joukkuekaverinsa kanssa ja näytti pojilla olevan ihan hauskaa. Kentät olivat tosi pieniä (hieman pieniä jopa 2000 syntyneille), mutta sarjoja näytti olevan aina aikuisille asti.

Turnaus järjestetään nyt neljättä kertaan ja mukana näytti olevan varsinkin vanhempien ikäluokkien turnauksessa paljon kaveriporukoita. Frendifutikselle on tilausta kun Hesa Cup:kin lopetti kaverisarjat. Toivottavasti idea toimii, eikä käy niin, että kaveriporukat alkavat sikailemaan kentällä ja kentän ulkopuolella, mitä alkoi tapahtua Hesa Cupissa. Turnauksen säännöt ovat kyllä tämän ottaneet huomioon ja säännöissä on tässä asiassa tiukka linja. Ehkä juniorisarjoissa voisi vielä vaatia Palloliiton lisenssiä pelaajilta, niin kaikilla olisi todennäköisesti vakuutuksetkin kunnossa ja peli ehkä siistimpää.

Kaikkea hyvää Käpylä Cupille!!!

Ai niin, jos jotakin saisi toivoa niin pallosponsoria voisi vaihtaa. Adidas tekee kyllä ihan hyviä 100 euron palloja, mutta kun 2000 syntyneet laitetaan pelaamaan liukkaalla, kivikovalla ja herneen kokoisella Adidaksen 3 koon pallolla, niin jotain rajaa. Adidaskin sponsorina voisi ymmärtää, että se tekee ihan helvetin huonoja palloja noissa halvemmissa hintaluokissa.

Kun tammikuussa kymmenkunta Atlantis –poikaa siirtyi MPS:n joukkueeseen oli monilla (vanhemmalla?) odotukset korkealla. Joukkueiden yhdistymisessä nähtiin potentiaalia todella hyvään joukkueeseen. Aluksi pojat kirmasivatkin kentällä hurjalla innolla, mutta kevään kuluessa alkoi tahti hieman hiipua. Jotkut alkoivat jo ääneenkin ihmetellä, että mistä kiikastaa kun tulokset alkoivat olla melko vaisuja, peli väkinäistä ja poikien peli-ilo ajoittain kateissa.

Nyt Hesa Cupin ja kesäloman jälkeen pelatun Itämeri Cupin jälkeen on taas saatu uutta uskoa tekemiseen. Luottavaisin mielin lähdetään syyskauden piirin peleihin ja uskotaan, että joukkueen hyvät esitykset jatkuvat edelleen. Nyt kun vielä saadaan talven treenivuorot sovittua ja valmentajien kuviot selviksi niin hyvään suuntaan ollaan menossa.